Hässäkkää lähtölinjalla

Turnipsiukkeleiden tämän kesän 24.kisastartti tapahtui Veleiro-cupissa Kotkan pursiseuran viikkokisoissa. Emilia oli laskettu veteen paria päivää aiemmin ja rikattu kisakuntoon edellisenä iltana. Koska edellisestä kölivenestartistamme oli jo aikaa, lähdimme vesille hyvissä ajoin. Tunnelma  oli kuin olisi palannut harharetkiltä kotiin. Tätä venettä olemme purjehtineet niin paljon, että hommaan on ainakin toistaiseksi vielä aivan toisenlainen rutiini kuin Turnipsiin. Toki purjeet ovat isommat ja veneen liikkeet rauhallisemmat, mutta perusasioissa ei muuten ole juurikaan eroa. Purjehdimme kumpaakin venettä aivan samalla työnjaolla. Ennen starttia ehdimme treenata tunnin verran kryssiä, vendoja ja spinnumanööverejä.

Toistaiseksi Emilian riki tarjoaa vielä Turnipsin vastaavaa tutumman  näkymän

Sydämentykytyksiä lähdössä aiheutti parikymmentä sekuntia ennen paukkua sääntöjen vastaisesti eteen kiilannut puolitonnari Humbug, joka oli paitsi aiheuttaa kolarin myös pilata starttimme. Tapahtuman seurauksena sekä alapuolelta tulevan Keon että yläpuolella olevan starttipoijun kanssa teki todella tiukkaa, mutta selvitimme tilanteen nipin napin. Lähtömme oli lopulta fleetin toiseksi paras, vaikkakin jäimme pian nopeamman Keon pakkeihin. Varsin hyvin pystyimme kuitenkin vallitsevassa noin neljän metrin reikäisessä kaakkoistuulessa pistämään isommalle kampoihin. Lopulta Varissaaren aiheuttama tyyni vyöhyke armahti Keon, joka massansa ansiosta lipui meiltä karkuun ja jätti kiitokseksi sotkuiset tuulet.

Peli alkoi jo näyttää pelatulta, mutta pitkän spinnuosuuden purjehdimme varsin hyvin kuroen hieman Keon etumatkaa kiinni. Hyökkäyspaikka aukeni, kun Keo hiljenevässä tuulessa leikkasi polaarin mukaisesti rohkeasti lähes 50 asteen kulmassa viimeisellä avotuulilegillä ajatuen kauas oikealle keskilinjasta. Olimme reilusti Keon perässä samalla kurssilla ja jiippasimme yhdenaikasesti tätä ylempänä. Hieman onnekkaasti saimme sopivasti sattuneen puuskan heitä ennen. Kaiken lisäksi tuuli shiftasi juuri sen verran vastaan, että pääsimme ajamaan koko osuuden tällä yhdellä jiipiillä. Näin lopulta pystyimme kiilaamaan Keon ohi vähän ennen maalia. Peli oli tällä selvä ja Emilian kauden ensimmäinen kisastartti yhdentoista köliveneen fleetissä päättyi voitokkaasti. 

Iloiset ukkelit tuloksia odottamassa. Tällä kertaa ei tietokonefinaalia tarvinnut jännittää.

Vaikka kölivenepurjehdus maistuikin mainiolta, aikovat ukkelit seuraavan kerran ulkoiluttaa taas Turnipsia, ettei vaivalla viime syksyn ja kuluvan kevään aikana hankittu tuntuma vain pääse katoamaan. Seuraava  Veleiro-cup lähtö on puolestaan vuorossa viikon päästä torstaina.