maanantai 25. elokuuta 2014

Svartholmaan ja takaisin

Ruotsinsalmi Race on kilpailu, jolla on kovin vähän tekemistä nimensä kanssa, sehän purjehditaan kokonaisuudessaan Ruotsinsalmen länsipuolella matkapurjehduksena Kotkasta Svartholmaan ja takaisin. Erinäisten yhteensattumien vuoksi osanottajajoukko jäi tänä vuonna harmittavan pieneksi. Matkaan lähti vain yksitoista purtta ja takaisin Kotkaan palasi vieläkin pienempi joukko. Lys kakkoseen starttasi viisi purtta.

Tuuli kävi molempina päivinä lounaasta, mikä tiesi lauantaille kryssi- ja sunnuntaille avotuulipainotteista kisaa. Sää pysytteli koko ajan poutaisena ja varsin hyvänä, joten puitteet miellyttävälle purjehdustapahtumalle oli kunnossa. Match-race Vitalitan kanssa sai meidät osumaan lähtöpoijuun. Takaisin paluumme antoi heille 45 sekunnin etumatkan. Muut kolme kisassa olevaa venettä onnistuimme ohittamaan jo ennen Havouria. Mittelö Vitalitan kanssa jatkui kryssikamppailuna Jessen puolustaessa asemiaan ja heittäessään aina tilaisuuden tullen päälle.
Aurinko paistoi ja purjehdus oli yhtä juhlaa...
Kaunissaaren jälkeen tuuli alkoi nousta ja Vitalita joutui vaihtamaan pienmmän purjeen keulalle. Kolmen hengen miehistöllä Emilia kantoi vielä juuri ja juuri genuansa. Tuuli shiftasi ensin voimakkaasti länteen, sitten se moinasi ja kääntyi ennusteen mukaisesti etelään. Selvisimme hässäkästä ilman purjeen vaihtoa, mutta Vitalita joutui vaihtamaan fokkansa takaisin genuaan. Kun vielä kummatkin shiftit sujuivat meiltä vastustajaamme paremmin, olimme jälleen iskuasemissa. Boistön kapeikossa olimme hetken aivan kannassa ja lasketussa ajassa varmasti kisan johdossa.

Tästä eteenpäin loppumatka olikin sitten spinnuttelua. Nopea vitalita pääsi ison luokan veneistä ohi ja painui menojaan. Me jäimme mittelemään väärän kokoisten veneiden kanssa ja kilpailu oli ratkennut. Suoralla legillä normaaliolosuhteissa meillä ei käytännössä kahden sadasosan tasoitusedusta huolimatta ole mitään mahdollisuutta mitellä tasaväkisesti kapeamman vesilinjan ja suuremmman purjepinta-alan omaavan Vital 26:n kanssa. Menomatkalla hävisimme kelpo purjehduksesta huolimatta puolitoista minuuttia.
Kevyesti keskellä päivää. Kuvassa Ville ja Kalle.
Paluumatka sujui avotuulessa ja taittui joutuisasti neljässä tunnissa. Heti startin jälkeen Vitalita paineli menojaan kasvattaen etumatkaansa koko ajan. Ennen Boistötä pystyimme roikkumaan hetken kannoilla, kun kuuden m/s tiukka sivutuuliosuus oli Vitalitan spinnulle hieman liikaa. Tällöin raon kasvaminen pysähtyi edes toviksi. Kapeikkoon tultaessa tuuli aukesi kymmenkunta astetta ja tumma vene painui horisonttiin isompiaan väistellen. Varsinaista kisaa veneidemme välille ei missään vaiheessa päässyt edes syntymään. Hieman turhautuneina köröttelimme kotiin mainiossa kelissä eväitä syöden.

Toinen sija ei toki ole huono, mutta nyt siitä ei oikein jaksanut innostua. Se tuli ilman mahdollisuutta parempaan ja ilman todellista kilpailua kolmosen kanssa. Toki purjehdus itsessään oli hauskaa ja saaristolaisateria Svartholmassa maittava. Seurassakaan ei ollut mitään valittamista, purjehtijoita toki olisi saanut olla enemmän.
Onks Vitalitaa näkyny?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti