Veleiro-cup 2013 on ratkennut. Emilia kirkasti viimevuotisen kakkossijan voittamalla tämän vuoden sarjan. Nämä seuran epävirallisiksi mestaruusmittelöiksi muodostuneet viikkokisat ovat viime vuosina koonneet mukavasti veneitä lähtöviivalle. Vuosi vuodelta kilpailu on myös ilahduttavasti kiristynyt. Yksittäisessä kilpailussa tai startissa saattavat olosuhteet suosia jotain tiettyä venetyyppiä, mutta pitkässä sarjassa onnen ja sattuman vaikutus pienenee ja tasaisuus on valttia. Juuri tasaisuudella Emilia nappasikin tällä kertaa voiton Vitalitan, Keon, Kasipallon ja Humbugin keulan edestä. Emilian sarja tämän vuoden kisoissa oli DNC, DNC,1,1,2,4,4,3,1,3,1,4,2,4,3. Tämä kertonee jotain sekä veneen että miehistön suorituskyvystä. Voitot ovat olleet työn takana, mutta toisaalta kertaakaan ei ole täytynyt hävetä purjehdusta ja tietokonefinaalia on voinut kuunnella rannassa pystypäin. Juuri jälkipelit Meriniemessä tai Laiturin terassilla ovatkin varmasti yksi tämän kisasarjan suosion salaisuuksista. Muita tärkeitä tekijöitä ovat lyhyt matka radalle sekä arki-illalle sopivan mittainen purjehdustuokio.
Viimeiseen osakilpailuun starttasimme hiljaisella vauhdilla hieman liian läheltä rantaa. Jäimme aluksi tyyneen ja Humbug livahti vauhdilla ohi. Kun tuuli pian kuoli alhaaltakin, säilytimme kuitenkin kohtuullisen alkuasetelman Keon ja Vitalitan suhteen. Havourilta lehahti sininen spinnu mastoon, mutta pian se oli jo laskettava. Väylän reunaa höyläsimme pelkän genuan voimin Tilaisuutemme iskuun koitti lyhyellä kryssillä kohti Pikkuliisaa. Yksi oikein otettu shifti ja olimme aivan Vitalitan ja Humbugin kannassa eikä Keokaan mennyt enää kovin kaukana. Lopputuloksissa ohitimmekin nämä kaikki, mutta emme mahtaneet mitään omia latujaan purjehtineelle Nellalle emmekä Nicolelle. Kolmas sija ja yksitoista pistettä tästä startista toi meille yhden lisäpisteen kokonaiskisassa, johon tänä vuonna laskettiin poikkeuksellisesti ainoastaan yhdeksän purjehdusta, Sääntöjen mukaan yhteistuloksista saa laskea pois viisi huonointa tulosta. Parempi sanamuoto kenties olisi, että yhteistulokseen huomioidaan kymmenen parasta osapurjehdusta. Pistelasku kaipaisi ehkä muutenkin pientä remonttia seuraavaksi kaudeksi.
Olen omistanut Emilian nyt 12 vuotta. Torstaikisoja sillä on purjehdittu vuodesta 2005 lähtien. Se on täysin luokkasääntöjen mukainen raskaassa retkivarustuksessa oleva vakiovene. Vuodesta 2007 olemme Villen kanssa purjehtineet täyden, tai lähes täyden viikkokisasarjan. Veneen optimoinnin sijasta olemme pyrkineet kehittämään purjehdustaitojamme. Sijoituksemme vuosina 2007-2013 ovat olleet 1,2,1,1,2,2,1. Peli on monesti ollut uskomattoman tiukkaa sekä yhteispisteissä että osakilpailuissa. Kuluneena kesänä kärkisijat on jaettu lähes poikkeuksetta sekuntipelillä. Viimeisessä osakilpailussa sijat 2-7 mahtuivat minuutin sisään.Tänä vuonna tuulet olivat etupäässä heikkoja ja purjehdimmekin monta starttia kahdestaan. Vakiomiehistön Timo Markkanen, Ville Vuolahti lisäksi gasteina Emiliassa Veleiro-cupissa ovat vierailleet Jesse Hjelt, Juho Kirvesniemi, Julius Vainikkala, Jenni Vuolahti ja Olli Laitinen. Suuret kiitokset teille kaikille!
Kesä alkaa olla jo takana, mutta Karvalakkikisa odottaa vielä. Sen myötä nähdään, mikä on Emilian konaissijoitus Pro Sailor LYS-rankingissa. Tällä hetkellä olemme siinä kolmantena. Köliveneiden noustua talvehtimaan Team Turnipsi jatkanee vielä purjeiden paukuttelua syyspuhureissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti